|
TARINAA SAMMYSTA
 Tyylitietoinen Sammy lempisohvallaan, jonka sopii turkin sävyyn Koska kartusiaanien älykkyys, viehättävyys ja hienostuneisuus olivat jo Tiran myötä herättäneet minussa rotuun valtavan kiintymyksen, päätin Didin poismenon jälkeenkin hankkia meille kollin, jotta voisin kasvattaa näitä minulle tärkeitä kissoja. Otin yhteyttä Didin kasvattajaan, ystävääni Sophie Foucheriin, joka on kartusiaanien kohdalla erittäin arvostetun Ranskan Kartusiaaniklubin sihteeri. Hän kertoi tietävänsä erään pentueen, josta povataan todella hyviä. Ja niin sitten sain ilon ja kunnian tutustua Isaan!!! Ja yhteydenpitomme tuloksena hain Pariisista Sammyn meille itsenäisyyspäivänä 2006!!! Mikä odotettu tapahtuma perheessämme, etenkin poikani Tomi oli onnesta mykkänä! Sammy oli meille tullessaan minusta pieni, ihmettelinkin usein että miten noin pienestä ja laihasta voi koskaan tulla komea kartusiaanikolli…No, jostakin syystä en sitä sitten enää komistuksen täytettyä puoli vuotta ihmetellyt!!! Herralle kehittyi valtavat posket jo puolivuotiaana ja painoakin oli ihan iloisesti siinä vaiheessa yli viisi kiloa! Ja pikkuherra oli edelleen minusta laiha… Näyttelyyn päätettiin osallistua ensimmäisen kerran Jyväskylässä, jolloin Sammy kuului vielä nuorten luokkaan. Kaikki meni hyvin siihen asti, kunnes menimme TP-valintaan. Totesin välittömästi, että en jaksa pitää kissaa valintaringissä kovinkaan kauan…Jarmo otti ja vei sen valintaan, onneksi!!! Kotiin päästyämme vein kattiluksen eläinlääkärin punnittavaksi ja se kertoi ikävän totuuden: Sammyn paino oli yli kahdeksan kiloa… ;-D Ja kissa edelleen laihan näköinen…Silloin ymmärsin, että minulla on ääretön onni saada olla todella komean kollin palvelija!!!!! Luonteeltaan Sammy on alusta asti ollut varsinainen herrasmies ja perheeseen selkeästi leimautunut! Herra asustelee erillään tytöistä talomme yhdessä siivessä, jossa tilaa on kolmen huoneen verran. Kotiväki käyttää aina kotiin tullessaan ”Sammyn ovea” ja voi sitä riemua kun kissa kuulee jonkun meidän saapastelevan paikalle!!! Meille kerrotaan heti kehräten ja kiehnäten päivän tapahtumat ja jos sattumalta mukanamme kotiin tulee kauppakassi niin se pitää tutkia heti läpikotaisin. Jos vaikka niitä kinkkusuikaleita olisi tuotu… Harrastuksista mieluisin on ehdottomasti kaikkien palvelusväen tärkeiden papereiden uudelleen järjestäminen sekä tietokonenäppäimistön päällä lojuminen silloin, kun ihmisrotuun kuuluvan edustajan pitäisi jotakin kyseisellä näppäimistöllä tehdä…Myös laulaminen kuuluu suosikkeihin, Sammy on erittäin taitava esittämään erilaisia aarioita, jotka kaikki päättyvät haikeaan VOOII –VOOII-VOOI- sanoitukseen. Äänilaji onneksi vaihtelee, joten perheemme aidosti nauttii Sammyn laululahjoista! Ruokaa Sammy syö kiitettävästi – vaikka ei edelleenkään ole
sen näköinen – lempiruokaa on kaikki raaka liha, josta nimenomaan kinkku – ja
kana ovat suosituimmat. Jostakin syystä nauta ei oikein maistu…Sei ja
katkaravutkin menettelevät, samoin jauheliha. Pääruokana menee kuitenkin RC:n
Hair and Skin kuivaruoka. Olen äärettömän kiitollinen tästä nallukasta, kiltteydessä Sammy on vertaansa vailla. Ja jos meidän perheemme on kiintynyt sydänjuuriaan myöten tähän komistukseen, niin kyllä Sammykin osaa osoittaa ääretöntä kiintymystään meihin sydäntä hivelevällä tavalla. Päivittäin!!!! Aloitussivulle  |